2020-12-09T10:41:08+02:00Timohttp://timo.herd.fi/lukuvinkkeja/index.phptimo@herd.fitag:timoherdfi,2020:PivotCopyright (c) 2020, Authors of Puolalaista kirjallisuutta2011-05-05T10:42:00+02:002011-05-05T07:00:00+02:00tag:timoherdfi,2020:.104Lista puolalaisista (tai Puolaan liittyvistä) kirjoista, joista olen erityisesti pitänyt.
Orja - Isaac Bashevis Singer
Pieni kirja pitää sisällään kauniin ja koskettavan tarinan kasakoiden 1600-luvulla suorittamien juutalaismurhien jälkimainingeista, rakkaudesta yli luokka- ja uskontorajojen, sekä uskollisuudesta.
Nukke (alkup. "Lalka", engl. "The Doll") - Bolesław Prus
1800-luvun Varsovaan sijoittuva kertomus yhteiskunnan eri tasojen välisistä ristiriidoista; köyhtyvä aatelisto yrittää pitää kulisseja pystyssä elää vanhalla tavallaan, samalla kuin nouseva yrittäjäluokka koettaa saada jalansijaa aristrokraattien joukosta. Samaan aikaan kurjalisto on ja pysyy kurjana. Tarkka ajankuvaus on kuin Joycea parhaimmillaan. Valitettavasti Nukkea ei taida olla vielä(kään) suomennettu.
Pan Tadeusz - Adam Mickiewicz
Pan Tadeusz on samanlainen instituutio Puolassa, kuin meillä on esimerkiksi Seitsemän veljestä tai Vänrikki Stoolin tarinat. Runomittaan kirjoitettu, 1800-luvun alkuun sijoittuva eeppinen ja kansallismielinen teos kertoo paitsi kahden, toisilleen vihoittelevan aatelisperheen jälkeläisen rakkaustarinan, myös kritisoi voimakkaasti Puolan miehitystä ja jakoa osiin. V.K. Trastin taiteilema suomennos on suorastaan mahtavaa työtä.
Hetki - Wisława Szymborska
Nobel-runoilija Szymborskalla on kyky kuvata paljon näennäisen kevyellä tavalla; arkipäiväisyydestä nousee syvempiä merkityksiä ja suuret asiat tiivistyvät pieneen hetkeen. Hetki on hänen suomennetuista runokokelmistaan minulle läheisin.
Puolan historia - Kalervo Hovi
Kuivakoiden kansien välistä löytyy aivan loistava, yllättävän kevytlukuinen historiateos, josta löytyy rivien väliin upotettua mainiota huumoriakin (kuten esim. kuvaus Venäjän kimppuun hyökkäävistä puolalaisesta ratsuväestä, jolla ei ollut hevosia). Edelleen paras suomenkielinen Puolan historiikki, vaikka ilmestyikin jo 90-luvun alussa.
Orja - Isaac Bashevis Singer
Pieni kirja pitää sisällään kauniin ja koskettavan tarinan kasakoiden 1600-luvulla suorittamien juutalaismurhien jälkimainingeista, rakkaudesta yli luokka- ja uskontorajojen, sekä uskollisuudesta.
Nukke (alkup. "Lalka", engl. "The Doll") - Bolesław Prus
1800-luvun Varsovaan sijoittuva kertomus yhteiskunnan eri tasojen välisistä ristiriidoista; köyhtyvä aatelisto yrittää pitää kulisseja pystyssä elää vanhalla tavallaan, samalla kuin nouseva yrittäjäluokka koettaa saada jalansijaa aristrokraattien joukosta. Samaan aikaan kurjalisto on ja pysyy kurjana. Tarkka ajankuvaus on kuin Joycea parhaimmillaan. Valitettavasti Nukkea ei taida olla vielä(kään) suomennettu.
Pan Tadeusz - Adam Mickiewicz Pan Tadeusz on samanlainen instituutio Puolassa, kuin meillä on esimerkiksi Seitsemän veljestä tai Vänrikki Stoolin tarinat. Runomittaan kirjoitettu, 1800-luvun alkuun sijoittuva eeppinen ja kansallismielinen teos kertoo paitsi kahden, toisilleen vihoittelevan aatelisperheen jälkeläisen rakkaustarinan, myös kritisoi voimakkaasti Puolan miehitystä ja jakoa osiin. V.K. Trastin taiteilema suomennos on suorastaan mahtavaa työtä.
Hetki - Wisława Szymborska
Nobel-runoilija Szymborskalla on kyky kuvata paljon näennäisen kevyellä tavalla; arkipäiväisyydestä nousee syvempiä merkityksiä ja suuret asiat tiivistyvät pieneen hetkeen. Hetki on hänen suomennetuista runokokelmistaan minulle läheisin.
Puolan historia - Kalervo Hovi
Kuivakoiden kansien välistä löytyy aivan loistava, yllättävän kevytlukuinen historiateos, josta löytyy rivien väliin upotettua mainiota huumoriakin (kuten esim. kuvaus Venäjän kimppuun hyökkäävistä puolalaisesta ratsuväestä, jolla ei ollut hevosia). Edelleen paras suomenkielinen Puolan historiikki, vaikka ilmestyikin jo 90-luvun alussa.
]]>Timo2011-05-04T14:14:00+02:002011-04-05T13:04:00+02:00tag:timoherdfi,2020:.103Jokin aika sitten innostuin lukemaan pohjoismaisten kirjailijoiden tuotoksia ja löysin paljon hyviä kirjoja, jopa suorastaan aarteita. Tässä listaa.
Läpi harmaan kiven: Sankaritarina - Halldór Laxness
Kurjuuden maksimointia islantilaisittain. Yritys ja usko omaan tekemiseen on kova, vaikka luonnonvoimat, naapurit ja silkka jääräpäisyys tuhoavat kaiken kerta toisensa jälkeen. Synkkää on ja kahviakin juodaan kuin Suomessa konsanaan - tässäpä kirja kotimaiseen makuun.
Nälkä - Knut Hamsun
Nuoren köyhän taiteilijan eksistentialistista kurjuutta Kristianiassa (nykyisessä Oslossa). Kuinka elättää itsensä kirjoittamalla, kun nälkä on niin kova ettei kynäkään pysy kädessä? Mielestäni tämä muistuttaa kovastikin Hessen Demiania tai Salingerin Siepparia ruispellossa.
Barabbas - Per Lagerkvist
Mitä Jeesuksen sijaan vapautetun Barabbaan mielessä liikkui pääsiäistapahtumien jälkeen? Mihin suuntaan hänen elämänsä kääntyi? Tekikö hän parannuksen, kääntyikö uskoon? Lagerkvist tekee hienoa työtä luodatessaan Barabbaan identiteettikriisiä.
Pirunsaari - Einar Karason
Katkeranhauska romaani Reykjavikin köyhälistökaupunginosasta, jossa eletään vanhoissa Yhdysvaltain armeijan parakeissa ja elätellään unelmia paremmasta tulevaisuudesta.
Lumen taju - Peter Høeg
Tanskalaisen Høegin tunnetuin teos on monipuolinen sekoitus dekkaria ja yhteiskunnallista kritiikkiä. Kerronta on kaunista Kööpenhaminan rakennusten varjosta Grönlannin arktisille lakeuksille asti ja vaikka tarina ei aivan loppuun asti kunnolla kannakaan, jää teos mieleen. Itse pidin erityisesti lumen ja talven kuvauksesta.
Rajatapaukset - Peter Høeg
Osin omaelämänkertainen teos yksityiskoulusta, johon yllättäen otetaan hieman heikommassa asemassa olevia lapsia, ns. "rajatapauksia." Heistä on tanskalaisen tasvertaisuuspolitiikan mukaisesti saata yhteiskuntakelpiosia - vaikka väkisin. Kirja on raju kannanotto yksilöllisyyden puolesta, tasapäistämistä vastaan. Läpi harmaan kiven: Sankaritarina - Halldór Laxness
Kurjuuden maksimointia islantilaisittain. Yritys ja usko omaan tekemiseen on kova, vaikka luonnonvoimat, naapurit ja silkka jääräpäisyys tuhoavat kaiken kerta toisensa jälkeen. Synkkää on ja kahviakin juodaan kuin Suomessa konsanaan - tässäpä kirja kotimaiseen makuun.
Nälkä - Knut Hamsun
Nuoren köyhän taiteilijan eksistentialistista kurjuutta Kristianiassa (nykyisessä Oslossa). Kuinka elättää itsensä kirjoittamalla, kun nälkä on niin kova ettei kynäkään pysy kädessä? Mielestäni tämä muistuttaa kovastikin Hessen Demiania tai Salingerin Siepparia ruispellossa.
Barabbas - Per Lagerkvist
Mitä Jeesuksen sijaan vapautetun Barabbaan mielessä liikkui pääsiäistapahtumien jälkeen? Mihin suuntaan hänen elämänsä kääntyi? Tekikö hän parannuksen, kääntyikö uskoon? Lagerkvist tekee hienoa työtä luodatessaan Barabbaan identiteettikriisiä.
Pirunsaari - Einar Karason
Katkeranhauska romaani Reykjavikin köyhälistökaupunginosasta, jossa eletään vanhoissa Yhdysvaltain armeijan parakeissa ja elätellään unelmia paremmasta tulevaisuudesta.
Lumen taju - Peter Høeg
Tanskalaisen Høegin tunnetuin teos on monipuolinen sekoitus dekkaria ja yhteiskunnallista kritiikkiä. Kerronta on kaunista Kööpenhaminan rakennusten varjosta Grönlannin arktisille lakeuksille asti ja vaikka tarina ei aivan loppuun asti kunnolla kannakaan, jää teos mieleen. Itse pidin erityisesti lumen ja talven kuvauksesta.
Rajatapaukset - Peter Høeg
Osin omaelämänkertainen teos yksityiskoulusta, johon yllättäen otetaan hieman heikommassa asemassa olevia lapsia, ns. "rajatapauksia." Heistä on tanskalaisen tasvertaisuuspolitiikan mukaisesti saata yhteiskuntakelpiosia - vaikka väkisin. Kirja on raju kannanotto yksilöllisyyden puolesta, tasapäistämistä vastaan.
]]>Timo2011-05-09T10:36:00+02:002011-04-04T11:30:00+02:00tag:timoherdfi,2020:.102Listallinen hyvää suomalaista luettavaa, omasta subjektiivisesta vinkkelistäni tarkasteltuna. Osaa kutsuisin jopa klassikoiksi, jollei se olisi monelle liian raskas leima kannettavaksi ja yllättävän monelle lukijalle syy jättää kirja hyllyyn.
Päivittelen litaniaa sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee.
Myrskyluoto-sarja - Anni Blomqvist
Saaristolaiselämää vuosisadan vaihteesta. Myrskyjä merellä ja pään sisällä, selviytymistä kutakuinkin kaikesta. Alkuja ja uusia alkuja. Blomqvistin kieli on suoraa ja yksinkertaista, kuten elämä kaukaisella luodolla.
Kalevala - toim. Elias Lönnrot
Aivan liian moni pitää Kalevalaa pelottavana. No, onhan se merkitykseltään ja ulkoisilta arvoiltaan aivan eri sfääreissä kuin muut tällä listalla olevat teokset, mutta minulle Kalevala oli helposti ja halulla lähestyttävä, innostava elämys. Villi ja vapauttava!
Kelokämppä - Jorma Ollikainen
Kotimaisen eräkirjallisuuden mestarin todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin perustuva teos. Keskellä Lapin korpea asuu sivistyksen taakseen jättänyt äijänkutale, joka kutsuu itseään Keisariksi. Miehen mielenliikkeet ovat vähintäänkin originellejä ja parran takaa kihisee viekas nauru. Aitoa Lappia, aitoja ihmisiä.
Juhannustanssit - Hannu Salama
Kaikkea muuta kuin pölyttynyt aikakautensa kohukirja. Kokolle, viinalle, hielle ja vanhalle tanssilavalle tuoksuva kertomus Juhannuksesta, elämästä, nuoruudesta, tärkeydestä ja turhuudesta. Kuuluisaa jumalanpilkkakohtaa ei nykylukija edes huomaa.
Simpauttaja - Heikki Turunen
Turusen esikoisromaani. Maaseuturomantiikkaa ja sattuvaa dialogia, alkoholia ja aviorikoksia, rikasta ja hersyvää kieltä.
Johannes Angelos - Mika Waltari
Konstantinopolin piiritykseen vuonna 1453 sijoittuva, Waltarin tiivistunnelmaisin eepos. Mahdoton jättää kesken.
Klaani - Tauno Kaukonen
Kesäinen kasvukertomus ja perhedraama. Sammakoiden suku on käännekohdassa; jatkaako nuori Aleksanteri isänsä ja setiensä viitoittamaa rikollisuuden polkua, vai alistuuko hän yhteiskunnan sääntöihin? Maanläheinen, tunteikas teos.
Puhdistus Sofi Oksanen
Kirja, joka näyttää ja ei näytä tekijältään. Ihmisen nahka on halpaa niin sosialistisessa Virossa, kuin nykyisessä Euroopassakin. Vahva teos, joka pitää hyppysissään loppuun asti, vaikka toivonpilkahduksia onkin lähes turha odotella.
Päivittelen litaniaa sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee.
Myrskyluoto-sarja - Anni Blomqvist
Saaristolaiselämää vuosisadan vaihteesta. Myrskyjä merellä ja pään sisällä, selviytymistä kutakuinkin kaikesta. Alkuja ja uusia alkuja. Blomqvistin kieli on suoraa ja yksinkertaista, kuten elämä kaukaisella luodolla.
Kalevala - toim. Elias Lönnrot
Aivan liian moni pitää Kalevalaa pelottavana. No, onhan se merkitykseltään ja ulkoisilta arvoiltaan aivan eri sfääreissä kuin muut tällä listalla olevat teokset, mutta minulle Kalevala oli helposti ja halulla lähestyttävä, innostava elämys. Villi ja vapauttava!
Kelokämppä - Jorma Ollikainen
Kotimaisen eräkirjallisuuden mestarin todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin perustuva teos. Keskellä Lapin korpea asuu sivistyksen taakseen jättänyt äijänkutale, joka kutsuu itseään Keisariksi. Miehen mielenliikkeet ovat vähintäänkin originellejä ja parran takaa kihisee viekas nauru. Aitoa Lappia, aitoja ihmisiä.
Juhannustanssit - Hannu Salama
Kaikkea muuta kuin pölyttynyt aikakautensa kohukirja. Kokolle, viinalle, hielle ja vanhalle tanssilavalle tuoksuva kertomus Juhannuksesta, elämästä, nuoruudesta, tärkeydestä ja turhuudesta. Kuuluisaa jumalanpilkkakohtaa ei nykylukija edes huomaa.
Simpauttaja - Heikki Turunen
Turusen esikoisromaani. Maaseuturomantiikkaa ja sattuvaa dialogia, alkoholia ja aviorikoksia, rikasta ja hersyvää kieltä.
Johannes Angelos - Mika Waltari
Konstantinopolin piiritykseen vuonna 1453 sijoittuva, Waltarin tiivistunnelmaisin eepos. Mahdoton jättää kesken.
Klaani - Tauno Kaukonen
Kesäinen kasvukertomus ja perhedraama. Sammakoiden suku on käännekohdassa; jatkaako nuori Aleksanteri isänsä ja setiensä viitoittamaa rikollisuuden polkua, vai alistuuko hän yhteiskunnan sääntöihin? Maanläheinen, tunteikas teos.
Puhdistus Sofi Oksanen
Kirja, joka näyttää ja ei näytä tekijältään. Ihmisen nahka on halpaa niin sosialistisessa Virossa, kuin nykyisessä Euroopassakin. Vahva teos, joka pitää hyppysissään loppuun asti, vaikka toivonpilkahduksia onkin lähes turha odotella.
]]>Timo